William Faulkner

William Faulkner nesik se tunal se pual makwil (25) pal ne metzi chiknawi (9) tik ne shiwit se shikipil chikey tzunti nawi pual majtakti se (1897). Yaja nesik tik ne techan Byhalia, Mississippi tik ne italyu United States.
Yaja kimawawasua katka miak cajcasoj inpanpa ne kojtantechan “Yoknapatawpha County” tik Mississippi. Faulkner kihishkejketza ne kojtantechan ishkwitilu[1] pal muchi ihamachti. Faulkner kipia katka ne “Nobel Prize,” ne “National Book Award,” wan ne “Pulitzer Prize” ika tuijikniwan kishmatit ken se yultaketzalis pal ne tawawasuani. Yaja kiwawasua katka pal ne tuijikniwan ijitakchichin wan tuijikniwan tijtltikchichin tik ne italyu United States[2]. Nusan kiwawasua katka ne tuijikniwan chichuik wan ne inyulu chuka tik icajcasoj.
Ne itekiw: tay kichiwki?
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]- The Sound and the Fury (Se shikipil chiknawi tzunti se pual chiknawi; 1929)
- As I Lay Dying (Se shikipil chiknawi tzunti se pual majtakti; 1930)
-Sanctuary (Se shikipil chiknawi tzunti se pual majtakti se; 1931)
- Absalom, Absalom! (Se shikipil chiknawi tzunti se pual kashtul se; 1936)
- The Hamlet (Se shikipil chiknawi tzunti ume pual; 1940)
- Go Down, Moses (Se shikipil chiknawi tzunti ume pua ume; 1942)
Ne ichtaka itunal:
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]Ne inan itukey katka Maud Butler; yaja se Estados Unidoschanejket katka.
Wan ne iteku itukey katka Cuthbert Faulkner. Yaja se Estados Unidoschanejket katka nusan.
William kipia katka yeyijikaw: John Faulker, Murray Charles “Jack” Faulker, wan Dean Swift Faulkner.
Keman tik se skikipil chiknawi kashtul yey (1918), piltzín William musuma katka tik ne achtu “World War” inwan ne “Royal Air Force” ne italyu Canada. Ne tasumani te keman muwika se tepuspatani.
Yaja mumachtia katka tik ne wey tamachtiluyan University of Mississippi. William tesu tami mumachtia ika yaja kisa ne wey tamachtiluyan tik se shikipil chiknawi tzunti se pual (1920).
Tik se shikipil chiknawi tzunti se pual makwil (1925), yaja nemi tik New Orleans, Louisiana. Man yaja wawasua katka ne amatchti Soldiers’ Play wan nemanha tunalku wawasua katka Flags in the Dust.
Yaja munamiktia isiwaw Estelle Oldham tik se shikipil chiknawi tzunti se pual chiknawi (1929). William kipia katka ume itepal ipítzin wan se isiwapíltzin[3].
Yaja yulmikik se tunal chikwasen (6) pal ne metzi chikume (7) tik tik ne shiwit se shikipil chiknawi tzunti yey pual ume (1962) nemha wetzi pal kawash.
An tuijikniwan igustuj ne ijtuk pal icajcasoj ika yaja kichiwa “stream of consciousness.” Ini ina ma ne tawawasuani tesu kihishkejtza yultajtaketzalis achtu; yaha wawasua maya. [4]