Susul ne Tutun
Susul ne tutun
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]
Susul ne tutun[1] galanchin tejtekwanimet. Ukichtutut [2]nemi susul wan ne kupuknaj ielpetz. Siwatutut[3] itachiska neshnajtuk wan iejejtapal wan ne itzinweyaka itachiska susul.
Ken kipia ka tutenkal
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]
Susul ne tutun ingustuj kikwat pijpiyal, kunij su tejemet tikpiat pijpiyal ka tutenkal ne susul tutun ejku ka tutenkal.
Su tejemet tiktaliat se shulun ijpak se kwawit ne susul tutun kichiwat ken chantutut.

Ipanpa susul ne tutut
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]
Ne ukichtutun kalkiwa kwawit wan tzakat pal ne chantutut wan muketza wan mijjtutia ka chantutut pal kupachua ne siwat tutun. Ne siwat tutun kichiwa ne chantutut iwan ne kwawit want tzacat ne ukich tutun kiketza katka. Ne susul tutun kipiat shulut tutun ukchupi ukse ne shiwit[4]. Ne tunalko ne piltzin tutun kisa neman, wan ka shupan ne piltzin tutun kisa kan tami ne shupan. Susul ne tujtutu kikwat pijpiyal, itajtaki, wan ijish wan kemanian susul ne tujtutu kikwat kuat, kakawani, kajkalat.

Ipanpa uni
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]Ijilpika
[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]https://www.allaboutbirds.org/guide/Eastern_Bluebird/overview