Ir al contenido

Ludwig van Beethoven

Muishtij tik Wikiamachti
Ludwig Van Beethoven se wey pianotzutzunani (1820)

''Ludwig Van Beethoven kaj tiktukeytiat  Beethoven''

[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]

Kialtia keman shulut tik ne tiupan ka kashtul ume pal ne metzti majtakti ume katka: Ludwing Van Beethoven  nesik se tunal kashtul se pal ne metzti majtakti ume tik ne shiwit 1770 Se shikipil chikume tzunti yey pual majtakti tik ne techan (Bonn, Arzobispado de Colonia, takutun ipal tutakyu tik ne italyu Alemania.

Yaja se wey Takwikalismawawasuani ikman pal pianoj katka  

Ne itekiw: tay kichiwki?

[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]

Yaja kichiwa miak tajtakwikalis:

La Novena Sinfonía, kiwika ne wey “Himno a la Alegría”.

La Quinta Sinfonía, Uni takwikalis tikishmatit ika pewa sujsul yek katka.

Claro de Luna, se sujsul wey takwikalis pal pianoj.

Para Elisa   Nusan tikishmatit ken “Para Teresa”, Kimawawasuj uni takwikalis tik ne (1867 se shikipil chikwey tzunti yey pual chikume)

Sonata para piano #14   Nusan tikishmatit ken “Claro de Luna”, Kimawawasuj tik ne (1801 se shikipil chikwey tzunti se)

Missa Solemnis. Kimawawasuj uni takwikalis tik ne (1819 se shikipil chikwey tzunti kashtul nawi wan 1823 se shikipil chikwey tzunti se pual yey pal Beethoven)

Sonata para piano #8. Kimawawasuj uni takwikalis tik ne 1798 se shikipil chikume tzunti nawi pual kashtul yey wan 1799 se shikipil chikume tzunti nawi pual kashtul nawi, keman Beethoven kipia 27 se pual chikume shiwit katka

Sinfonía #6  (1808 se shikipil chikwey tzunti chikwey)

Sonata para piano # 21 Nusan tikishmatit ken “Waldstein”  nusan iwan “L´Aurore” tik ne Francia, Kimawawasuj uni takwikalis tik ne 1804 se shikipil chikwey tzunti nawi.

Sonata para piano # 23 Nusan tikishmatit ken “Appassionata”, Kimawawasuj tik ne (1804 se shikipil chikwey tzunti nawi wan 1806 se shikipil chikwey tzunti chikwasen)

Sonata para violín #9 nusan pal pianoj. Tikishmatit ken “ Kreutzer-Sonate” u “Sonata a Kreutzer” , kimawawasuj tik ne shijshiwit (1802 se shikipil chikwey tzunti ume wan 1803 se shikipil chikwey tzunti yey)

Sinfonía #3 Tikishmatit ken “Eroica” u “Heroica” Tik castilla, kimawawasuj tik ne shijshiwit (1802 se shikipil chikwey tzunti ume wan 1803 se shikipil chikwey tzunti yey)

Fidelio   Tikishmatit ken “El amor conyugal” ipewki tik tajtaketzalis alemán, Fidelio oder die eheliche Liebe, iwan Beethoven itakwikalis.

Overtüre c-moll

Kimakaket miak tajtakulis ken:

[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]
Symphonie 5

Tesu kimakat tajtakulis katka namej an, peroj keman Beethoven yultuk miak tuijikniwan

Kishmatit wan kinekit katka wan yejement kimakak miak tajtakulis katka.

Ne ichtaka itunal:

[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]

Beethoven miekawan yujyultuket chichiuk katka

Ne inan itukey katka Maria Magdalena Keverich  yaja se Alemaniachanej katka.

wan ne iteku itukey katka Johann van Beethoven. Yaja se Alemaniachanej katka.

Beethoven tesu kipia isiwaw katka.

Tesu nusan yaja kipia ipilawan katka.

Beethoven tesu mumachtij tik ne tamachtiluyan peroj  sujsuj kimumachtiak iwan wey Tajtamachtianimet, ikan yaja wey tik ne pianoj katka.

🏠 Achtu yaja mumachtiak iwan iteku tik ne ichan

Ne iteku Johann ne achtu tamachtiani ipal yaja katka

• Iwan iteku mumachtia pianoj, violin wan takwika katka, peroj iteku sujsul tekiti Beethoven.

🎻 Mumachtia tik ne Bonn (Alemania) katka

• Beethoven mumachtia tik ne Tamachtiluyan pal ne son tik ne corte pal ne piltzín elector de Bonn.

• Yaja mumachtia órganoj, composición wan sujsul sojsonchiwalis iwan miak tajtamachtianimet ken:

Christian Gottlob Neefe, achtu wey tamachtiani ipal katka. Ikan Gottlob ipalewia katka iwan achtu Beethoven son ipal  keman yaja kipia majtakti se shiwit.

🎼 Mumachtia tik ne Viena (Austria) katka

Beethoven ituktia ka Viena,  se wey techan pal ne son.

Yaja kishmatia Joseph Haydn Ukse wey compositor wan Beethoven mumachtia iwan Joseph.

* Nusan yaja mumachtia iwan Johann Georg Albrechtsberger (armoníaj) wan

Antonio Salieri (composición vocal)

Beethoven mumachtia mujmusta katka. Yaja se wey mumachtiani katka.

[shikpata | Shikpata ne tajkwilulchin]


Yaja tekitki ken se pianotzutzunani tik ne Bonn, Alemania, Viena, Austria wan miak tajtatuktianimet anmuchan (casas de nobles)

intzajtzalan (1782 se shikipil chikume tzunti nawi pual ume) wan (1792 se shikipil chikume tzunti nawi pual majtakti ume) tik ne italyu Bonn,Alemania.

Wan intzajtzalan (1792 se shikipil chikume tzunti nawi pual majtakti ume) wan (1827 se shikipil chikwey tzunti se pual chikume)  tik ne italyu Viena,Austria.

Yaja mikik se tunal 26 Se pual chikwasen pal ne metzti yey tik ne shiwit (1827 se shikipil chikwey tzunti se pual chikwasen) yaja kipia 56 Ume pual kashtul se shiwit katka. ipanpa ne kukulis pal ne ieltapach wan ukse tejtemal tik ne techan Viena takutun ipal tutakyu tik ne italyu Austria.

https://es.wikipedia.org/wiki/Ludwig_van_Beethoven#cite_note-1

Ludwig van Beethoven | Biography, Music, & Facts | Britannica

https://www.biography.com/musicians/ludwig-van-beethoven#controversial-birthday